Uutiset

Melkein tuhat suunnistajaa oli ilmoittautunut Fin5:lle, kun viimeinen ilmoittautumisporras sulkeutui 15. toukokuuta. Mutta kisaan ehtii vielä mukaan, sillä jälki-ilmoittautumisporras sulkeutuu vasta 15. kesäkuuta.

Mukana on tällä hetkellä tarkalleen sanottuna 916 pihkaniskaa.

Miesten ja naisten eliittisarjoissa suosituin päivä on WRE-sprintti tiistaina. Miehiä on mukana silloin 45 ja naisia 31. Yhteensä H21E:ssä on 49 suunnistajaa ja D21E:ssä 34.

H70A keräsi toiseksi eniten osanottajia, nyt mukana on 42 suunnistajaa. Myös H75A:ssa on mukavasti osanottajia, eli 31.

Naisten ikäsarjoissa runsaimmin on suunnistajia D65:ssä, 27.

Nuorten sarjoissa H16E keräsi ilahduttavan paljon nuoria miehiä, eli 34. Samoin D12-sarjassa on yli 30 osanottajaa.

Päiväkohtaisesti suosituin on tiistain sprintti, johon osallistuu tämän hetken tietojen mukaan 783 suunnistajaa. Vähiten osanottajia on toistaiseksi kisan viimeisenä päivänä. Liekö Kainuun rastiviikon läheisyys karsinut osanottajia?

Alustavat ratapituudet ovat nyt julkaistu: https://2023.fin5.fi/kilpailuinfo/alustavat-ratapituudet/

Kisasivuille on myös päivitetty uusia karttapaloja kisamaastoista: https://2023.fin5.fi/kilpailuinfo/kilpailumaastot/

3. ilmoittautumisporras sulkeutuu 15.5.2023!

Tervetuloa perinteiseen suunnistajien Fin5 välipäivän golfkisaan.

Kisa järjestetään jälleen innokkaiden suunnistavien golf-harrastajien pyynnöstä. Mukaan toivotaan runsasta osanottoa. Ryppyotsan voi jättää metsään. Tarkoitus on pelata mukavan rento kisa hyvässä seurassa. Tapahtumaan voi osallistua myös ilman velvoitetta juosta Fin5-rastiviikolla. Riittää kun olet joskus voinut kutsua itseäsi suunnistajaksi ja green card on hallussa! Nopeimmat ilmoittautujat mahtuvat mukaan.

EMG-kisojen pääsihteeri Päivi Harri kutsuu tapahtumaa urheilufestivaaliksi

Suunnistus on yksi 29:stä EMG-kisojen lajeista ensi kesänä Tampereen seudulla.

EMG on siis European Masters Games -tapahtuma, joka kerää maanosan veteraaniurheilijoita kilpailemaan kesä-heinäkuun vaihteessa monissa joukkue- ja yksilölajeissa. Lajikirjoon mahtuu muun muassa ammuntaa, futsalia, melontaa, petankkia, pyöräilyä ja tietysti yleisurheilua.

Kisojen pääsihteeri Päivi Harri kutsuu tapahtumaa mieluummin festivaaliksi kuin pelkäksi urheilutapahtumaksi.

”Panostamme hyvin paljon myös oheistapahtumiin, erityisesti kaikkeen luontoon liittyvään. Tarjoamme muun muassa yösuppailua ja vaeltelua Kintulammen luonnonsuojelualueella. Keskustorille pystytämme tapahtumatorin”, Päivi Harri luettelee.

Päivi Harri on kisojen pääsihteeri.

Markkinointi on keskittynyt tähän mennessä pääasiassa ulkomaille, mutta kisojen lähestyessä tavoitellaan myös kotimaisia osallistujia. Suomalaisille EMG on tuntemattomampi kuin monille muille eurooppalaisille. EMG järjestetään muuten nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.

Ilmoittautuneita oli huhtikuun alussa noin 2 000. Tavoite on päästä samaan kuin edellisissä kisoissa 2019 Italiassa, missä oli 7 500 kilpailijaa.

Vanhimmat osanottajat kilpailevat 95-vuotiaiden sarjassa.

Kisakonseptin omistaa kansainvälinen veteraaniurheilijoiden liitto IMGA, jonka alaisuudessa järjestetään myös World Masters Games ja myös muita maanosien veteraanikisoja. Myös talviurheilulle on oma Winter Masters Games.

IMGA:n johtohenkilöitä tutustui maaliskuun lopussa Tampereen kisajärjestelyihin. Päivi Harri paljastaa, että kisapaikat ja järjestelyt saivat kovasti kiitosta vierailta.

”Suorituspaikat ja varusteet alkavat olla jo lähes kunnossa. Vapaaehtoisten haku on parhaillaan käynnissä, ja ilmoittautuminen vielä auki.”

EMG:n yhtenä haasteena on saada kaikille osallistujille kelvollinen majoitus.

”Kilpailijat eivät ole enää ihan nuoria ja ovat melko hyvätuloisia ihmisiä, joten mikään koulumajoitus ei heille kelpaa. Majapaikka pitää olla hotellitasoa”, Päivi tietää.

Lisätietoa kisoista osoitteessa https://www.emg2023.fi

Joukkuelajien osanottajille on tarjolla pelaajapankki, minkä kautta pääsee etsimään itselleen joukkueen.

Sprintti juostaan Tuomiokirkon ympäristössä, metsäfinaali Rymättylässä

Veteraanisuunnistajat pääsevät pitkästä aikaa kilpailemaan maailmanmestaruuksista
kotimaisemiin vuonna 2024, kun WMOC-kisat järjestetään 2.–9. elokuuta Turun seudulla. Edellisen
kerran WMOC oli Suomessa vuonna 2007, kun kisailtiin Kuusamossa. Silloin ohjelmassa oli vain
metsäsuunnistus. Sprintti tuli lajivalikoimaan seuraavana vuonna.

WMOC 2024 tarjoaa suunnistajille hienoja saaristolaismaisemia.

Vuoden 2024 veteraanikisojen järjestäjinä on neljä seuraa: Liedon Parma, Mynämäen Suunnistajat
-52, Paimion Rasti ja Turun Suunnistajat.

Seurat ovat julkaisseet jo ensimmäisen bulletiinin, josta käy hyvin ilmi kilpailun perustiedot. Kisat
alkavat perjantaina 2. elokuuta, jolloin vuorossa on tuttuun tapaan sprintin mallisuunnistus.
Ensimmäinen kilpailu on lauantaina, jolloin juostaan sprintin karsinta.

Kisat päättyvät perjantaina 9. elokuuta pitkänmatkan finaaliin.

WMOC:n kisaohjelma on jo vuosia ollut hyvin vakiintunut: ensin sprintti karsintoineen ja
finaaleineen, sen jälkeen metsäsuunnistuksen karsinta, sitten keskimatkan finaali ja lopuksi
pitkänmatkan finaali.

Sprintti juostaan Turun keskustan tuntumassa, keskimatka Sauvon suunnalla ja pitkämatka
Rymättylän seudulla. MM-kisojen lisäksi tarjolla on myös kuntosuunnistusta viitenä päivänä
kisaviikolla.

Kisojen pääsihteeri Anu Ekström kehuu kisapaikkoja, eikä syyttä. Sprintin finaali juostaan Turun
Tuomiokirkon ympäristössä, kisakeskus on ihan kirkon vieressä. Ekström ei kuitenkaan voi
paljastaa, pääsevätkö suunnistajat myös ”tois puol jokkee”.

– Upeat maastot ovat myös Rymättylässä ja Sauvossa, Ekström mainostaa.

WMOC kerää vuosittain tuhansia osanottajia eri puolilta maailmaa, enimmäkseen kuitenkin
pohjoismaista. Tänä vuonna kisat käydään Slovakiassa. Kisakaupunkina on jääkiekkofaneille tuttu
Košice.

Veteraanisarjat alkavat 35-vuotiaista ja jatkuvat niin pitkälle kuin osanottajia riittää. Vanhimmat
kilpailevat 95-vuotiaissa, onpa osanottajia ollut joskus jopa satavuotiaiden sarjassa. Tämän hetken
ehkä tunnetuin suomalainen veteraanisuunnistaja on Jämsän Retki-Veikkojen Sole Nieminen. Hän
voitti kolme kultaa viime vuonna Italiassa 95-vuotiaissa.

– Tavoitteena on saada veteraanisarjoihin noin 3 000 osanottajaa ja yleisökilpailuihin 1 500
suunnistajaa. Yhteensä siis noin 4500 ihmistä, Ekström ynnää.

Tasan kymmenen vuotta sitten veteraanit kilpailivat MM-tasolla Italiassa.

Hyvin kulkuyhteyksien ansiosta järjestäjät aikovat panostaa ulkomailla markkinointiin erityisesti
Ruotsiin, mistä odotetaan runsasta osanottoa.

Kisoihin ilmoittautuminen alkaa 1. elokuuta.

Lisää tietoa kisoista osoitteessa https://www.wmoc2024.fi/

Viisi Kangasala SK:n suunnistajaa vinkkaa, mistä löytyvät Kangasalan hienoimmat lenkkireitit.

Petteri Laitinen:

Kirkkoharjulla kulkeva huippukuntoinen valaistu reitistö on ilmiselvä valinta niin kesällä kuin talvella. Jos uskaltautuu pääreitiltä hieman sivuun, löytyy Kirkkoharjusta hienoja lenkkipolkuja muualtakin. Keskustasta päin lähtiessä tutustu esim. harjun etelärinteessä kulkevaan polkuun ja jatka Kariahteelta harjun päällä kohti Kyötikkälää. Nämä polut myös sulavat keväällä ensimmäisinä!

Kyötikkälän suunnalla on hienoja suppia, joita voi koluta polkuja pitkin. Nappaa kartta mukaan tai vaikka MOBO, niin löydät uusia paikkoja. Jos nousumetrejä haluat kerätä, se onnistuu mainiosti harjun rinteillä ja supissa. Talvella pääreitistöllä liikutaan vain hiihtäen, mutta Kirkkoharjun polut pysyvät hyvin auki runsaan käytön johdosta läpi talven ja tarjoavat mainioita reittejä ja upeita maisemia myös tossuilla liikkujille.

Heini Papinsaari:

Kangasalan kauniita maalaismaisemia esittelevä Kirkkojärven kierto on kuulunut vakiolenkkireitteihini niin kauan kuin muistan. Noin 12 kilometrin reitti Ranta-Koivistosta Leivintietä pitkin Tiihalantielle, sieltä Herttualantietä terveyskeskukselle ja keskustan kautta takaisin Ranta-Koivistoon on toiminut lukemattomat kerrat loistavana sunnuntain pitkänä lenkkinä tai osana sitä. Liuksialan kartanolle johdatteleva koivukuja on hieno maisemallinen elementti reitin varrella. Mikäli lenkistä haluaa nipistää muutaman kilometrin pois, ja pitkospuillakin juokseminen onnistuu, suosittelen järven kiertoa Kirkkojärven kulttuuri- ja luontopolkua pitkin. Reitti on esitelty myös Kangasalan kaupungin sivuilla.

Jaana Pietilä-Annala:

Haralanharjun ympärikierto on maisemallisesti upea ja vaihteleva lenkki. Siitä saa monenlaisia variaatioita – kevyen metsäpolkulenkin pelto- ja hevoslaidunnäkymin tai kovan mäkivetoharjoituksen joko polulla tai asvalttitiellä. Kaiken kruunaa kipuaminen näkötorniin ihastelemaan Topeliuksenkin kirjoittamia henkeäsalpaavia maisemia.

Mikko Hölli:

Ehdoton lempilenkkini on ”Salmentaan lenkki”, jonka pidennetystä versiosta käytän nimeä “Luikalan lenkki”. Lenkeille tulee mittaa noin 21.5km ja 26km ja maisemat ovat koko ajan mitä miellyttävimmät. Soratie kumpuilee peltojen ja metsien lomassa, aina silloin tällöin jostain välistä pilkahtaa järvi. Parasta on se, että varhaisena sunnuntaiaamuna voi lenkin juosta hyvällä tuurilla näkemättä yhtäkään autoa. Pyrin aina vanhempieni luona kyläillessä juoksemaan kyseisen lenkin, siksi hieno se on.

Santeri Sainio:

Kisapirtillä on kivoja polkuja kumpuilevassa maastossa. Polut on myös maastopyöräilijöiden suosiossa. Lempitreenini on mäkivedot Pitkäjärven rannasta Kisapirtille. Talvella lenkkipolulle ajetaan tunnelmallinen latu.

Avant Tecno, Eppu Normaali ja Teivo. Kolme valtakunnallisesti tunnettua nimeä. Ja nämä kaikki ovat Ylöjärveltä.

Avant-pyöräkuormaajat ovat Risto Käkelän luomus. Useimmat suomalaiset ovat tavalla tai toisella olleet tekemisissä tuon mainion koneen kanssa tai ainakin ovat nähneet sen. Vaasantien varressa koottavat Avantit ovat myös kansainvälisesti tunnettuja laitteita.

Eppu Normaali eli tuttavallisemmin Eput yhdistetään usein Manse rockiin, mutta yhtyeen perustajat Martti ja Mikko Syrjä ovat kotoisin Ylöjärveltä, ja yli 40 vuotta soittaneen yhtyeen kotipaikka on edelleen sama kaupunki. Syrjän veljekset ovat muuten runoilija Kirsi Kunnaksen ja kirjailija Jaakko Syrjän poikia.

Myös Teivoa luullaan usein tamperelaiseksi raviradaksi, mutta se sijaitsee Ylöjärvellä, vain muutaman sadan metrin päässä Tampereen rajasta. Kolmannen osakilpailun suunnistajat pääsevät nauttimaan hulppean ravikeskuksen palveluista.

Ylöjärvi on iso kaupunki, ei niinkään asukasluvultaan vaan maantieteellisesti. Laajan kaupungin alueeseen kuuluvat aiemmin itsenäiset kunnat Kuru ja Viljakkala. Vuoden 1998 Fin5-kisakeskus oli muuten Viljakkalan Luhalahdessa.

Ylöjärveltä löytyy myös taidetta. Pinsiön kylässä on 28 metriä korkea Agnes Denesin suunnittelema 10 600 männyn ympäristötaideteos. Puut on istutettu entiseen sorakuoppaan kartiomuotoon matemaattisen kaavan mukaan. Kannattaa käydä katsomassa!

Suunnistus ei ole koskaan ollut Ylöjärven ykköslaji. Sen sijaan kaupungista löytyy huippuhiihtäjiä. Tuorein kuuluisuus on sprintin nuorten MM-kultaa tänä talvena voittanut Eevi-Inkeri Tossavainen. Tosin hän on Savonlinnasta kotoisin, mutta edustaa Ylöjärven Ryhtiä. Samassa seurassa hiihtää Ylöjärven kasvatti Elsa Torvinen, jonka kanssa Tossavainen hiihti parisprintin SM-hopeaa tammikuussa Tampereella.

Lopuksi pala nostalgiaa. Jotkut muistavat vielä tv-sarja Reinikaisen ja sen myötä kuuluisaksi tuleen Sulo Vilenin huoltoaseman. Tämä surullisen kuuluisa asemanrähjä sijaitsi Ylöjärven keskustassa, Soppeenmäessä. Se oli oikeasti valtatien ylittäneen sillan varjoon jäänyt huoltamo, jonka kohtalona oli näivettyä, kun autot porhalsivat ohi syrjäisen aseman. Enää sitä on turha etsiä. Rakennus purettiin jo aikoja sitten uusien kauppojen tieltä.

Tältä Teivossa näytti noin puoli vuotta ennen Fin5-kilpailua.

Tervetuloa Tampereen seudulle! Fin5-suunnistusviikko vietetään Tampereen sykkeessä. Tampere uudistuu ja nuortuu silmissä. Ratikkatyöt ovat edenneet jo Pyynikintorin toiselle puolelle. Toinen puoli, linja Hervantaan ja Kauppiin on jo valmis. Upea Nokia Areenamme houkuttelee paikalle mitä upeampia esiintyjiä ja paljon vieraita muista kaupungeista ja maista. Ilves ja Tappara pitävät huolen, että jos muita tapahtumia ei ole, on Areenalla hyvä meininki säännöllisesti! Pian vietetään taas myös jääkiekon MM-kisoja Tampereella.

Keskustasta lännen suuntaan lähdettäessä on vastassa legendaarinen Pyynikin palloiluhalli sekä tietysti Särkänniemi ja Näsinneula. Pyynikin ja Pispalan upeat maastot ja kauniit talot ihastuttavat. Pyynikillä on myös arvostettu Varalan urheiluopisto ja kuuluista Pyynikin näkötorni munkkikahviloineen.

Kun matkataan länteen päin enemmän, tulee useita kaupunginosia, jotka ovat meille Tamperelaisille tuttuja. Länsitamperelainen muuttaa usein paikasta toiseen lännessä ja on asunut jo Lielahdessa, Tesomalla ja Villilässä. Itään länsitamperelaista ei kuitenkaan saa ja päinvastoin! Tampereen ja Ylöjärven raja on Teivon raviradan kohdalla, noin 15 minuutin ajomatkan päässä Tampereen keskustasta. Täällä sijaitsee yksi kisakeskuksistamme. Upeat suunnistusmaastot Teivonharjun ympärillä.

Kun lähdetään keskustasta kaakkoon, vaikka ratikalla, päästään Hervantaan. Hervannassa on toinen kisakeskuksistamme. Hervanta on suurimpia kaupunginosiamme, mikä on varmasti yliopiston, ammattikoulun ja poliisiopiston ansiota. Hervannassa on useampi pieni järvi (hassuja nimiä, kuten suoli -ja makkarajärvi) ja upeat ulkoilumaastot.

Kolmas kisakeskus onkin Tampereen keskustori ja tänne kaikki julkiset vievät! Keskustorilla on Tampereen Raatihuone, Vanha puukirkko, Frencelin aukio ja ihan vieressä upea Finlaysonin alue. Toisella puolen Hämeenkatua, vain muutama kymmenen metriä alaspäin on Laukontori, josta pääsee Pyhäjärvelle ja siitä laivalla vaikka Viikinsaareen. Keskustorilta joka suuntaan lähdettäessä näet Tampereen upeaa arkkitehtuuria ja tunnettuja paikkoja. Itään päin lähdettäessä ylität kauniin Tammerkosken ja monien ostospaikkojen sekä ravintoloiden Hämeenkatu johdattaa Rautatieasemalle.

Keskustasta etelään päin lähdettäessä, on Tampereen ja Pirkkalan rajalla monelle tuttu Pirkkahalli eli Tampereen messu -ja urheilukeskus. Tässä välissä Hatanpään kartano ja Arboretum. Eteläpäässä Ratinan ja Koskikeskuksen kauppakeskukset sekä korkeimmat hotellimme Torni ja Ilves. Tampere talon luona upea hotelli Marriot ottaa vieraat vastaan mahtavissa puitteissa. Poikkea Muumimuseossa ja piknikillä Sorsapuistossa! Rautatieaseman läheisyydestä löytyy myös hotelleja ja kolmas kauppakeskuksemme Tullintori, missä pääsee myös tekemään sisällä erilaisia aktiviteetteja, kuten kiipeilyä ja lasersotaa.

Neljännen kisakeskuksemme sijainti on Kangasala. Lähdetään idän suuntaan keskustasta. Kangasalan mahtavat suunnistusmaastot odottavat kävijäänsä. Upeat maisemat matkalla Kangasala Jukolaan 2019 on varmaan vielä monella mielessä. Kangasala on tunnettu järvistään ja harjuistaan. Poikkea vaikka Vehoniemen automuseossa tai Kirkkoharjun näkötornilla.

Kaikki kisakohteet ovat helposti julkisen liikenteen varrella. Hervanta ja keskusta erittäin nopeasti ja helposti bussilla tai ratikalla. Kangasala sekä Ylöjärvi kannattaakin tarkistaa aikataulusta, että pääsee sopivaan bussiin. Lenkkimaastoiksi suosittelemme Kaupin aluetta, Pyynikkiä ja Kangasalan harjuja (huomiothan kieltoalueet). Muuta tekemistähän täällä riittää aivan varmasti koko viikoksi!

Maisemat Pyynikin näkötornilta. Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere

Valkeakosken Hakan Aaro Aho suunnisti Fin5-suunnistusviikon voittoon Lahden seudulla menneenä kesänä. Suunnistusviikon voiton lisäksi Aho on tehnyt tasaista nousua kotimaisten suunnistushuippujen joukkoon ensimmäisinä pääsarja vuosinaan ja vakiinnuttanut paikkansa Suomen maajoukkuepaidassa maailmancupissa ja arvokisoissa. Viron EM-kisoissa Aho suoriutui tasaisesti sijoittuen pitkällä matkalle 20., keskimatkalla 25. ja viestissä Suomen joukkueella kymmenenneksi.

Aaro Aho Fin5-suunnistusviikolla 2022. Kuva: Marko Kantaneva

Fin5-suunnistusviikko 2023 haastattelussa Aho kertoi monipäiväisen suunnistusviikon merkityksestä huippusuunnistajalle ja tulevan kauden tavoitteista ja harjoittelun painopisteistä.

Miten näet suunnistusviikon vuosittaisessa kilpailukalenterissa?

Suunnistusviikoilla on mielestäni tärkeä paikka suunnistuskaudessa, Jukolan ja syyskauden välissä. Suunnistusviikko on aina kauden kohokohtia ja on erityisen hienoa päästä juoksemaan viikon ajan laadukkaita kisoja kovassa seurassa. Suunnistusviikolla menestyminen vaatii tasapainoista suorittamista kisasta toiseen, mikä on aina hieno haaste.

Mitkä ovat tärkeimmät tekijät, joiden perusteella valitset mahdollisen suunnistusviikon kilpailukalenteriin?

Itselleni kilpailukausi rakentuu lähtökohtaisesti arvokilpailut edellä, joten suunnistusviikon tulee tukea näitä päätavoitteita. Muuten merkittävänä tekijänä ovat kisamaastot ja reissuporukka, ne ovat tärkeä osa suunnistusviikkoa.

Onko sinulle huippusuunnistajana tärkeä asettaa suunnistusviikolle kilpailullinen vai harjoituksellinen tavoite vai meneekö lomareissuna?

Kyllä suunnistusviikolle lähtiessä on aina mielessä paras mahdollinen onnistuminen kilpailuissa ja kokonaiskisassa menestyminen, mutta tiukka kisarupeama toimii samalla hyvänä treeniblokkina ennen syksyn kisakautta. Hyvässä seurassa suunnistusviikko on tietenkin myös lomaa parhaimmillaan!

Paras muisto elämäsi aikana suunnistusviikoilta?

Parhaita suunnistusviikkomuistoja ovat kotimaasta Rukalla juostut Fin5 rastiviikot vuosilta 2014 ja 2021, sekä ensimmäinen O’ringen rastiviikkoni Sälenissä 2016. Näistä viikoista on jäänyt päälimmäisenä mieleen upeat maastot sekä hauskanpito kavereiden kanssa!

Mitkä ovat tulevan kauden tavoitteet?

Päätavoitteeni ovat Sveitsin MM-keskimatka sekä maailmancupkilpailut keväällä Norjassa ja syksyllä Tsekissä. Haluan päästä seuraavalle tasolle kansainvälisesti ja kehittyä suunnistajana kokonaisvaltaisesti. Kotimaassa tärkeitä kisoja ovat SM-kilpailut sekä tietenkin viestit meidän nousevalla Hakan porukalla!

Miten talven harjoittelu rakentuu kohti kesän päätavoitteita ja mitkä ovat esimerkiksi painopisteet harjoittelun osalta?

Tärkeintä on saada ehjä ja nousujohteinen harjoituskausi, jossa tärkeitä palasia ovat talven leirit etelä-Euroopassa ja laadukas arkiharjoittelu kotisuomessa. Haluan kehittyä kaikilla osa-alueilla mutta painotusta on etenkin kovan alustan juoksuvauhdin ja mäkijuoksun saralla. Odotan etenkin maajoukkueleirejä, joissa pääsee haastamaan kovia joukkuetovereita huippulaadukkaissa treeneissä.

Mitä terveisiä haluat lähettää nuorelle suunnistajalle, joka haluaa tulevaisuudessa löytää rastit yhtä sujuvasti sekä vauhdikkasti kuin sinä?

Olen aina kokenut kilpailemisen olevan kaikista kehittävintä, kun pääsee suorittamaan paineen alla omaan maksimiinsa pyrkien. Kannustan siis kaikkia kisaamaan ympäri vuoden ja monissa eri lajeissa, mikäs sen mukavampaa olisikaan!

Kiitämme Aaroa haastattelusta ja toivotamme hänelle tsemppiä harjoituskaudelle ja ensi kesän kisoihin!

Vuoden 2023 Fin5-rastiviikon kilpailukutsu on nyt julkaistu. Ilmoittautuminen edullisimmalla hinnalla on nyt avattu ja se on auki 20.12.2022 asti.  Ilmoittaudu mukaan edullisemmalla hinnalla! Rastiviikolla on upea kattaus Tampereen kaupungiseudun lähimaastoja keskimatkan, sprintin ja pitkän matkan muodossa. Kilpailusarjojen lisäksi tarjolla on avoimet sarjat eli kuntosuunnistukset laajoin ratavalikoimin.

Miesten ja naisten pääsarjoissa palkitsemme parhaimmat valmennusstipendein. Lisäksi kaikissa eliittisarjoissa on luvassa GPS-seuranta katsojaystävällisesti kisojen seuraamisen tueksi.

Fin5-rastiviikon kanssa samanaikaisesti Tampereella järjestetään veteraanien monilajiurheilutapahtuma European Master Games, joka tuo Tampereelle lähes 7000 osallistujaa. Suunnistus on yksi tapahtuman lajeista ja kilpailut käydään samoissa maastoissa rastiviikon kanssa. Tämän vuoksi alueen majoituskapasiteetti on melko täysi, joten ole aikaisin liikkeellä majoitusvarauksen kanssa.

Tervetuloa suunnistamaan kesän 2023 Fin5-suunnistusviikolle Tampereelle!

Kilpailukutsu

Ilmoittautuminen

European Master Games